maanantai 9. maaliskuuta 2015

Voi junnaus

Ja pahat vanhat typerät tavat, joihin on niin helppo palata. Liian helppo antaa periksi. Tuttua ja turvallista. Mukavaa, makoisaa, ihanaa...

Arki kotona siis alkaa jo sujua, pikku hiljaa, kunhan aina pääsee käyntiin. Muistuttelee itselle mitä on tekemässä ja miksi. Mihin on matkalla. Aina ei välttämättä edes tee mieli vetää ruoka/herkku/syömis/mässäily övereitä ja muistaakin syödä hyvin ja säännöllisesti. Niinkuin tavallisen kunnon ihmisen kuuluukin.

Mutta viikonloput! Ja varsinkin kylässä vietetyt sellaiset. Apua... Ne ei vaan suju. Tulee aina syötyä "huonosti", usein ja aivan liikaa. Ja niitä herkkuja, joita ei pitäis :/ Tällä kertaa jopa sorruin itse ostamaan karkkeja! Koska käytiin leffassa. (Hyvä syy!) Olis pitänyt ostaa porkkanapussi :D Olen yrittänyt siis pitää, että kylässä tarjottuja herkkuja saa maistaa. Vähän. Mutta itse en ostaisi herkkuja kaupasta.

Nyt on motivaatiot hukassa ja maanantai masentaa. Takaraivossa jyskyttää koko ajan "pakko, pakko, pakko... pakko syödä hyvin... pakko liikkua... pakko laihtua..."




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen kaikista kommenteista :) Saa keskustella, kannustaa, kehua, tsempata, kyseenalaistaa, kysellä, kertoa faktoja, kokemuksia, ajatuksia...

Törkyä ei kuitenkaan vastaanoteta, joten pahaa mieltään purkavat kääntyköön jonkun muun instanssin puoleen.