perjantai 29. tammikuuta 2016

Siis miten voi olla?

Näin huono työmotivaatio. Mua ei kiinnosta yhtään. Siis yhtään.

Vetelehdin ja vatuloin, en saa tehtyä edes niitä helpoimpia/nopeimpia hommia kuten ennen, puhumattakaan niistä uusista ja haastavista... Nyt on kyllä varmaan pahimmat motivaation ja mielenkiinnon puutteet työtä kohtaan mitä mulla on ikinä ollut. Viimeksi kun tuntui tältä, lähdin opiskelemaan aivan muuta alaa, kokeilin sitä osa-aikaisesti muutaman vuoden (tehden myös niitä muita tylsiä "palkkatöitä") ja palasin sitten kuitenkin samoihin hommiin takaisin. Vieläpä samaan firmaan :D Koska vakiliksa, palkalliset lomat, muut vakituisen palkkatyön edut jne.

Suunnilleen lasken päiviä, koska voin jäädä äitiyslomalle. Tosi hölmöä, koska eihän tämä nyt vielä ole mitenkään sanottua, että tästä raskaudesta lapsi tulee, vaikka toistaiseksi ihan hyvältä näyttääkin. Pelottaa silti hurjasti mitä tässä vielä on edessä ennenkuin ollaan siellä lasketun ajan tietämillä.

Kammottava ajoittainen paha olo jatkuu edelleen, vaikka viikkojenkin puolesta saisi jo olla menossa poispäin. Nyt elellään kuitenkin jo raskausviikkoa 12.

Samaa saamattomuutta kun työpaikalla on havaittavissa harrastuksen puolella (jota rakastan!!!) sekä liikunnan harrastamisessa. Ääääääh...

Joku kaamosmasennus iski muhun vähän jälkijunassa? Onneksi pakkaset sentää hellitti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen kaikista kommenteista :) Saa keskustella, kannustaa, kehua, tsempata, kyseenalaistaa, kysellä, kertoa faktoja, kokemuksia, ajatuksia...

Törkyä ei kuitenkaan vastaanoteta, joten pahaa mieltään purkavat kääntyköön jonkun muun instanssin puoleen.